Usein kysyttyä

NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi on ajattelutapa ja toimintamalli, joka auttaa ihmisiä kehittämään osaamistaan ja käyttämään sitä eri tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla.

NLP on asenne, joka on uteliaisuutta, seikkailunhalua sekä halua oppia taitoja, joiden avulla voi nähdä elämän ainutkertaisena ja rajoittamattomana mahdollisuutena kehittyä.

NLP on käytännöllinen tietoisuuden kasvattamisen väline ja sisältää runsaasti tehokkaita menetelmiä henkilökohtaiseen muutokseen ja sujuvaan vuorovaikutukseen.

NLP on myös johtamismenetelmä, vuorovaikutusmalli, valmennusfilosofia ja terapiamuoto, joka koostuu joukosta taustaoletuksia, sekä näiden varaan rakentuvista malleista ja menetelmistä.

NLP on taitoihin ja osaamisen tutkimista. Ongelmia ja niiden historiaa katsotaan tarvittavien taitojen ja voimavarojen näkökulmasta

NLP:n perustan kehittivät 1970-luvulla amerikkalaisen UCLA yliopiston kielitieteen apulaisprofessori John Grinder sekä matematiikan ja tietojenkäsittelyn opiskelija Richard Bandler. Grinder ja Bandler alkoivat systemaattisesti tutkia, analysoida ja mallittaa tunnettuja, erinomaisiksi kommunikoijiksi tiedettyjä aikansa terapeutteja mm. nykyaikaisen hypnoterapian isähahmona tunnettua lääkäri Milton H. Ericksonia, perheterapeutti Virginia Satiria sekä hahmoterapian kehittäjää Fritz Perlsiä. He huomasivat pysyvänsä selittämään, miksi ja miten nämä eri alojen huippuosaajat saivat aikaan tuloksia, joihin muut eivät kyenneet. Tässä vaiheessa NLP:n kehittymiseen vaikuttivat myös esimerkiksi mediatutkija Noam Chomskyn ja antropologi Gregory Batesonin ajatukset. Nimitys neurolingvistinen prosessointi juontaa juurensa Alfred Korzybzkin 1930-luvulla kirjoittamaan kirjaan Science and Sanity.

John Grinderin ja Richard Bandlerin lisäksi NLP:n keskeisiä kehittäjiä ovat olleet mm. Robert Dilts, Leslie Cameron-Bandler, Judith DeLozier, Steve Andreas, Connirae Andreas ja Tad James.

NLP perustuu mm. kielitieteeseen, kognitiiviseen psykologiaan, neuropsykologiaan, konstruktivismiin, tekoälytutkimukseen, informaatio- ja systeemiteoriaan. NLP on myös saanut paljon vaikutteita nk. ericksonilaisesta hypnoterapiasta. NLP:n kehittäjät Grinder ja Bandler eivät sitoutuneet mihinkään aikaisempaan psykologian tai psykoterapian teoriaan tai suuntaukseen, vaan he pyrkivät löytämään eri teorioita ja lähestymistapoja yhdistäviä tausta –ajatuksia, perusolettamuksia, menetelmiä ja tekniikoita, joita yhdisti niiden tehokkuus ja tavoitteiden mukainen tuloksellisuus.

Nimestään huolimatta neurolingvistinen ohjelmointi ei ole neurologiaa tai neuropsykologiaa. Tässä yhteydessä ”neurolingvistinen” viittaa NLP:n taustaoletukseen, että ihmisen mieli ja keho toimivat kokonaisuutena, jossa esimerkiksi kielen tason ilmiöt ovat läheisessä yhteydessä solutasoon ja päinvastoin. Näin kielen avulla voi esimerkiksi saada aikaan solutason muutoksia. Sanat edustavat tulkintojamme todellisuudesta, ja niillä on kyky saada meidät punastumaan, stressaantumaan, rauhoittumaan tai innostumaan. Sanojen avulla voimme luoda ja ylläpitää prosesseja, jotka tuottavat elimistöön fysiologisia muutoksia. Samoin meidän fysiologinen tilamme vaikuttaa siihen, millaisin sanoin ja käsittein tulkitsemme ympäröivää todellisuutta.

NLP sai alkunsa tieteen piirissä, mutta sittemmin sen yhteys akateemiseen maailmaan on höllentynyt. Vain pieni osa vuosikymmenten aikana julkaistusta NLP -kirjallisuudesta täyttää tieteellisiä kriteerejä. Osittain tämä johtuu siitä, että NLP tutkii ihmisen subjektiivista kokemusta käytännönläheisellä tavalla, johon tieteellisen tutkimuksen eri aloilla ei ole aikaisemmin ollut teoreettista pohjaa. NLP on käytännöllistä, toimivaa ja tulokset voi havaita heti.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana psykologian alalle kehittynyt positiivisen psykologian tutkimussuuntaus on NLP:n tavoin kiinnostunut siitä, miten ihmiset toimivat silloin kun he toimivat taitavasti ja hyvin. Positiivisen psykologian piirissä tehty teoreettinen työ ja empiirinen tutkimus antavat tieteellistä uskottavuutta myös NLP:n malleille. NLP:tä ja sen toimivuutta on myös arvioitu suoraan lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Kotimaassa professori Markku Ojasen johdolla tehdyssä psykoterapian vaikuttavuustutkimuksessa lyhyen NLP- terapian tulokset olivat yhtä hyviä kuin klassisissa pitkissä terapioissa.

Rita Ahvenniemen 2014 tekemässä väitöstutkimuksessa: ”Mental Management: NLP ja relaksaatio opettajien jaksamisen edistäjinä” Väitöstutkimustulosten mukaan työntekijä oppii NLP:n ja relaksaation avulla muuntamaan mentaalisia mallejaan sekä työstä että itsestä. Tutkimushenkilöiden kokemukset NLP :stä kertovat lisääntyneistä vuorovaikutustaidoista, uusista ajattelutavoista, muutosvoimasta ja paremmasta itsetunnosta.

NLP:n avulla voimme kartoittaa subjektiivisen kokemuksen rakenteita. Kuinka ajattelemme? Kuinka opimme? Kuinka tulemme hyvälle tuulelle tai vihaisiksi? Kuinka onnistumme tai emme onnistu? Prosesseissa ja harjoituksissa opetellaan havaitsemaan ja haluttaessa muuttamaan kokemusten rakenteita, käyttäytymismalleja sekä vuorovaikutus- ja käyttäytymisprosesseja. NLP auttaa toteuttamaan juuri ne tarvittavat muutokset ajattelussa, käyttäytymisessä ja toiminnassa, joita tarvitaan haluttujen tulosten aikaansaamiseksi.

NLP muodostuu suuresta joukosta toimintamalleja ja mielen toimintaan liittyviä menetelmiä, joita kuka tahansa voi käyttää parantaakseen suorituksiaan melkeinpä millä tahansa alalla. Jotkin NLP:n metodit liittyvät kielenkäyttöön, toiset taas mielikuvien työstämiseen. Lisäksi on olemassa NLP -menetelmiä, jotka perustuvat kehon asentoihin ja liikkeeseen. Näitä malleja ja tekniikoita voi käyttää yksin tai yhdessä muiden kanssa.

Mallinnettuaan osaavia terapeutteja Bandler ja Grinder lähtivät mallintamaan myös muita omien alojensa huippuosaajia: olympiaurheilijoita, yritysjohtajia, ”myyntitykkejä”, taiteilijoita jne. Bandler ja Grinder huomasivat, että huippuosaajien tiedostamattomat taidot ja mielen strategiat voidaan mallintaa ja opettaa myös muille ihmisille. Syntyi ymmärrys siitä, miten ihmisen aivot toimivat ja miten ihmiset voidaan opettaa ajattelemaan ja toimimaan tavalla, joka on heille itselleen hyödyllisempää ja tarkoituksenmukaisempaa.

NLP:ssä kiinnostuksen kohteena eivät ole ongelmat ja niiden historia, vaan taito, taitavuus, onnistumiset sekä niiden rakenne. NLP on ennen kaikkea teknologia, jonka avulla saadaan aikaan toivottuja muutoksia ja sen myötä haluttuja tuloksia.

NLP voi auttaa sinua toteuttamaan juuri ne tarvittavat muutokset ajattelussa, käyttäytymisessä ja toiminnassa, joita monet ”gurut” kehottavat tekemään, mutta eivät kykene kuitenkaan kertomaan miten ne muutokset tehdään.

NLP on siis malli siitä miten aivomme toimivat. NLP on joukko tekniikoita ja malleja siitä, mikä toimii. NLP ei tutki sitä miksi jokin asia meissä ei toimi, NLP antaa vastauksen siihen, miten me saamme nämä asiat toimimaan.

Suomen NLP-yhdistyksen suosittelema NLP-koulutuspolku vastaa kansainvälistä käytäntöä: NLP Practitioner on NLP:n peruskoulutus, joka sisältää NLP:n perusmallit, -menetelmät, -taidot ja -tekniikat. Se koostuu 16 koulutuspäivästä, joiden sisältö on määritelty. Practitioner-tason koulutus antaa opiskelijalle valmiudet käyttää NLP:n perusmenetelmiä. NLP Master Practitioner -koulutus (16 päivää) syventää ja laventaa NLP -taitoja ja antaa hyvät valmiudet käyttää NLP -menetelmiä myös ammatillisissa yhteyksissä. NLP Trainer -koulutus (kestoltaan usein 18-21 päivää) ja siihen liittyvä harjoittelu apuopettajana/co-coachina (Pracitioner- sekä Master-koulutuksessa) antavat valmiudet opettaa NLP-menetelmiä ja järjestää NLP Practitioner ja NLP Master Practitioner -koulutuksia. NLP Trainer’s Trainer -koulutus ja Master Trainer -koulutus antavat pätevyyden järjestää NLP Trainer -koulutuksia. Näiden lisäksi on olemassa monia erilaisia NLP-kursseja, joiden sisältö on vapaasti kouluttajan päätettävissä.

Suomen NLP-yhdistys edistää korkeatasoisen NLP:n tunnettuutta, soveltamista ja kehittämistä Suomessa. Lisäksi yhdistys tiedottaa NLP:n alaan kuuluvista asioista ja julkaisee NLP Mielilehteä. Yhdistyksen tavoitteena on järjestää kotimaisia ja paikallisia tapahtumia sekä kansainvälisiä NLP-konferensseja tai laajempia tapahtumia.  Yhdistys toimii alansa asiantuntijana tavoitteenaan tukea eri sovellusalojen ja NLP-kouluttajatahojen työtä ja verkottumista.

Yhdistyksen internet-sivujen koulutuskalenterista löydät tietoa eri tahojen Suomessa järjestämistä NLP-koulutuksista, yhdistyksen järjestämistä maksuttomista ja edullisista jäsenhintaisista tapahtumista sekä kaikille avoimista tapahtumista.

Suomen NLP-yhdistyksellä on aktiivista jäsentoimintaa useilla paikkakunnilla: esimerkiksi Helsinki, Turku, Tampere, Mikkeli, Seinäjoki, Lappeenranta, Hämeenlinna, Satakunnan alue ja Päijät-Häme. Yhdistys pyrkii edistämään jäsentoimintaa myös muilla paikkakunnilla. Kun olet kiinnostunut järjestämään NLP -iltoja alueellasi, ole yhteydessä NLP-iltatoimintavastaavaan Ivi Maunukselaan.

John Grinderin ja Richard Bandlerin tiet erosivat 80-luvun alussa. NLP:n kehitys on kuitenkin ollut nopeaa ja laaja-alaista. Kehittäjiä löytyy eri maista: Iso-Britannia, Uusi-Seelanti, Alankomaat, Kanada ja Yhdysvallat. Yksi merkittävimmistä edelleen kehittäjistä on Robert Dilts (NLPU).

NLP:n perusajatukset ja rakenteet kaikissa nykyisissä NLP yhteisöissä ovat samoja, jotka luotiin alkuaikoina ja mikään ei kumoa jo sitä, mikä on luotu vaan uusi tuo aina lisää syvyyttä ja ulottuvuutta NLP:hen.

Bandler halusi lisensoida NLP koulutuksensa ja perusti 1978 The Society of NLP™:n. Lisensioitu NLP® -kouluttaja on sitoutunut noudattamaan The Society of NLP™:n kansainvälistä koulutusohjelmaa. Nämä sertifioidut NLP-kurssit kestävät seitsemän päivää.

Vuonna 1990 perustetulla Suomen NLP-yhdistyksellä ja sen jäsenillä on runsaasti kokemusta, tietoa ja taitoa NLP:stä. Yhdistyksen suosittelema NLP-koulutuspolku ja kouluttautumismalli perustuu John Grinderin koulutusmalleihin ja niiden kansainvälisiin sovelluksiin. Suosituksissa on määritelty mm. koulutuksen kesto (oppituntien minimimäärä) ja kouluttautuminen moduuleissa. Huomioithan, että koulutuskalenteristamme löytyy myös lyhyempiä koulutuksia.

Tavaramerkkilaissa ei säädellä ®- ja ™-merkkien käyttöä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että ®-merkkiä tulisi käyttää vain rekisteröityjen merkkien yhteydessä. Jos tavaramerkkiä ei ole rekisteröity Suomessa tai EU:n alueella, ®-merkkiä ei ole syytä käyttää. Sen sijaan ™-merkkiä voi käyttää, vaikkei tavaramerkkiä olisikaan rekisteröity. Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole velvollisuutta valvoa merkkien käyttöä. (Lähdetieto 20.12.2008 > PRH.fi)

Olet saanut aktivointilinkin jäsenrekisteriin FloApps-järjestelmään. Kun olet rekisteröitynyt ja kirjautunut, voit tarkastella ja muokata tietojasi jäsenrekisterissä itse. Jos et ole saanut linkkiä tai se on vanhentunut, ota yhteyttä jäsenrekisterivastaavaan: jasenasiat@nlpyhdistys.fi. Saat uuden linkin sähköpostitse.

Toki tietojen päivitys onnistuu myös perinteisellä tavalla: lähetä uudet ja aiemmat tietosi osoitteeseen jasenasiat@nlpyhdistys.fi ja yhdistyksen jäsenvastaava päivitää ne puolestasi. Jäsenyys on mahdollista laskuttaa myös yritykseltä – yrityksen tiedot voit lisätä järjestelmään itse tai toimittaa ne sähköpostitse jäsenvastaavalle.

Jäseniä palvelee yhdistyksen jäsenvastaavan tavoitat jasenasiat@nlpyhdistys.fi

Puhelimitse tavoitat jäsenasioissa yhdistyksen puheenjohtajan: 040 544 5550.